Valheimin taikuus: Lisäarvo vai liian myöhään?
Valheimin taikuus esitellään kuudennessa Usvamaa-biomissa (Mistlands). Nyt kun peliin on tulossa yhteensä yhdeksän biomea, herää kysymys: tuleeko taikuus peliin liian myöhään? Voisiko siitä olla hyötyä jo aiemmin? Tässä blogipostauksessa pohditaan taikuuden ajoitusta, sen hyödyllisyyttä sekä vaikutusta Valheimin pelimekaniikkaan.
Tuleeko taikuus liian myöhään?
Kun Usvamaa-biomi tuli pelattavaksi, se tarjosi ensimmäistä kertaa mahdollisuuden tutustua taikuuteen. Mutta vaikka olitkin jo biomin porteilla, todellisuus iskee nopeasti: taikojen käyttäminen vaatii aikamoisen valmistelun. Pehmytkudos pitää kerätä ja jalostaa mahlan avulla jalostetuksi eitriksi, ja tätä eitrin jalostusoperaatiota ei hoideta noin vain sormia näpäyttämällä.
Vielä kun ottaa huomioon, että taikavarusteisiin tarvitaan paljon jalostettua eitriä – jota tarvitaan muuten myös muuhun kuin vain taikomiseen – käy selväksi, että taikuuden käyttöön päästään vasta, kun Usvamaa on jo hyvin koluttu. Ja totta kai kaikki taikataidot alkavat nollasta, joten matka mahtavaksi maagiksi ei ole nopea. Alussa taiat tuntuvat lähinnä nuhaisilta, ja silloin herääkin kysymys, onko sittenkään järkevää vaihtaa miekka loitsuihin, varsinkin kun lähitaistelu toimii usein tehokkaammin Usvamailla ja lähes kaikilla muillakin biomeilla ennen Usvamaita. Pelaajat ovat siis tottuneet taistelemaan läheltä.
Taikuus – kaikki tai ei mitään?
Taikuudessa on toinenkin haaste. Sen kanssa ei voi oikein leikkiä puolittain. Et voi lähteä sotaan sekä miekka toisessa että taikasauva toisessa kädessä. Valitettavasti hybridi-pelityyli ei ole kovin toimiva Valheimissa. Taikominen vaatii eitr-ruokia, joita syödään eitrin kasvattamiseksi. Kun eitr on loppu, taikuri on kuin kala kuivalla maalla. Jos yrittäisit tasapainottaa taikuruuden ja lähitaistelun syömällä yhden eitr-ruoan, yhden elämän ja yhden staminan antavan ruoan, huomaat nopeasti, että taikuus ei enää toimi kovin tehokkaasti.
Kuvitellaan tilanne: olet juuri syönyt ruoan, joka antaa 80 eitr-pistettä. Upeaa, voit heittää ehkä pari tulipalloa vihollisia kohti, mutta sitten – hups – eitr onkin jo vähissä. Ja tietysti ruoan vaikutukset heikkenevät ajan myötä, joten kun eitriä on enää 59 pistettä, et enää pystykään käyttämään hyödyllisiä suojaloitsuja, kuten suojelussauvaa, joka vaatii 60 pistettä. Tämä ei ole unelmatilanne, jossa toivot leijuvasi voiman huipulla ja heitteleväsi loitsuja kuin mahtavin maagi. On siis usein järkevämpää sitoutua täysillä taikuuteen tai unohtaa se kokonaan.
Miksi ei taikuutta jo aiemmin?
Itselleni heräsi kysymys: Miksi taikuus ei ole käytettävissä jo aikaisemmin? Ehkä siitä voisi olla enemmän hyötyä muissa biomeissa, eikä vasta niin myöhäisessä vaiheessa peliä. Tämä toisi mukanaan ison haasteen: jos taikuus esiteltäisiin aiemmin, myös siihen tarvittavat resurssit pitäisi tuoda aikaisempiin biomeihin. Jokaisessa Valheimin biomissa on oma erikoismetallinsa ja varustuksensa, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia. Jos taikuutta siirrettäisiin aikaisempaan vaiheeseen, pitäisi myös eitrin kaltainen resurssi tuoda osaksi aiempia biomeja. Ja mitä uutta sitten Usvamaa toisi tullessaan, kun eitrit olisivat tulleet jo aikaisemmin?
Toinen vaihtoehto voisi olla vaihtaa Usvamaa-biomi pelijärjestyksessä jonkin toisen biomin kanssa. Tämä saattaisi kuitenkin sotkea pelin tasapainoa ja jättää Usvamaan tuntumaan vähemmän merkittävältä kuin sen nykyinen rooli taikuuden esittelijänä.
Taikuus juuri oikeaan aikaan
Vaikka taikuus tuntuu saapuvan myöhään, on sillä oma tarkoituksensa. Usvamaille päästessä pelaaja on jo kokenut runsaasti lähitaistelun ja jousipyssyn tuomia haasteita. On hiiviskelty peikkojen kimppuun, vältelty myrkytyksiä, taisteltu kylmyyttä vastaan ja kaadettu hiisilaumoja valloitettaessa hiisikyliä. Taikuus tuo tähän vaiheeseen täysin uuden ulottuvuuden.
Kun lähitaistelua on harjoitettu huolellisesti ja opittu monet sen vahvuudet ja heikkoudet, on loitsujen aika. Pelaaja voi kutsua luurankoja avukseen, loitsia suojaa itselleen ja tiimilleen, sekä lähettää tulipalloja ja jäätävää routaa vihollisjoukkojen niskaan. Tämä on varsin vapauttavaa ja tarjoaa mahdollisuuden kokeilla uusia pelityylejä. Kun aiemmat biomet ovat opettaneet selviytymistä perinteisin asein, taikuus avaa oven aivan uudenlaisiin strategioihin.
Yhteenveto: Taikuus on kuin uusi luku Valheimin tarinassa
Vaikka taikuus tuntuu tulevan mukaan peliin vasta myöhään, sen ajoituksessa on lopulta järkeä. Taikuus tarjoaa virkistävän tauon perinteisestä lähitaistelusta ja avaa täysin uusia tapoja pelata ja selviytyä Valheimin maailmassa. Taikuuden maailma vaatii opettelua ja omistautumista, mutta taikuus saa pelin tuntumaan taas uudelta ja erilaiselta. Tulee intoa pelata ja tutkia, millaisia taiat oikein ovat ja mitä niillä voi oikein tehdä. Taiat siis tuovat Valheimiin intoa ja täysin uudelaisen pelikokemuksen.
